Yey, mut kirjattiin tällä viikolla ulos klinikalta, hoitosuhde päättyi siis lopullisesti! Jo oli aikakin, en ois hetkeekään enään jaksanu niitä idiootteja siellä. Nyt voin taas rauhassa keskittyä tähän mun tehtävääni.
Hävettää tunnustaa mutta repsahduksia on sattunut. Kaikki alkoi taas ihan loistavasti mutten muista että mikä meni vikaan. Muistan vain että syötyä on tullut.
Tänään meen kuitenkin salille, ehkä pääsis taas tähän rutiiniin. Huomenna juomaan, viikonloppu onkin sitten yhtä paikasta toiseen juoksua eli tulee liikuttua ainakin.
Mitähän muuta.. Ei tule nyt mitään mieleen mutta yritys on kova tämän asian kanssa. Mä en jaksa olla enään se kaikista isoin. Kesälomalla yksi kavereista lahjoitti aivan ihani vaatteita meille muille mutta enhän mä voinut ottaa niistä yhtäkään kun olen tälläinen läski ja kaveri niin ruipelo. Pituudelta olisivat menneet aivan täydellisesti mutta leveys suuntaan puuttui muutama metri................
Ei enään koskaan sellaista nöyryytystä. Mä en tahdo olla aina se isoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti